Supersimppeli sitruunapasta on kavereidenikin usein kyselemä resepti. Mikä on muuten aika kova juttu, koska oon just se ärsyttävä tyyppi, joka jakaa jatkuvalla syötöllä ruokakuviaan Facebookiin ja saa kaverit ennemminkin blokkaamaan minut, kuin kyselemään ohjeita.
Kaverini alkoivat piruilla ”Taasko te syötte?”
– Jep, joka päivä.
Lopetin heidän kiusaamisensa ja perustin viisi vuotta sitten Maustan Instagram-tilin niitä varten, joita ruokakuvani kiinnostavat.
Minimalismiblogissanikin olen jakanut yksinkertaisia reseptejä jo vuodesta 2015 ja pääblogini aiheena on ruokamatkailu. Sinne reseptit eivät kuitenkaan oikein istu, joten luonnollinen jatkumo oli perustaa Maustalle tämä ihan oma blogi.
Kerron alkuun vähän kokkailutyylistämme, odotettu sitruunapasta löytyy postauksen lopusta.
Supersimppeli sitruunapasta on ihan parasta arjen pikaruokaa, vartissa valmista! Kannattaa siis lukea loppuun asti tai hypätä suoraan sinne loppuun, jos et ole kiinnostunut lukemaan tämän blogin syntyvaiheista, taustoistamme ja muita alun höpinöitäni.
Mitä tänään syödään?
Tykkään varioida klassikkoreseptejä ja erityisesti kehitellä omia.
Sitten unohdan omat kokeiluni ja pähkäilen päivittäin mitä tänään syötäisiin ja mistäs me oikeastaan edes tykätään.
Tämä blogi toimii siis myös jonkinlaisena julkisena keittokirjananikin, mutta toivon mukaan ensisijaisesti inspiraationa sinun kotikokkailuihisi.
Ideat eri ruokiin syntyvät pitkälti reissukokemuksistani ja ikävästäni eri paikkoihin.
Olen matkustanut ja työskennellyt tähän mennessä 90 maassa ja lähes kaikista on jäänyt mieleen makuja ja tuoksuja, joita kaipaan muualla ollessani.
Niitä pyrin tavoittelemaan kotikokkailuissa.
En edes yritä saada aikaiseksi alkuperäistä ja autenttista lopputulosta, vaan korvaan puuttuvia ainesosia helposti saatavilla mausteilla ja raaka-aineilla.
Voit siis toteuttaa reseptieni ruokia peruskaupan valikoimalla.
Se on toiveenikin.
En halua kenenkään ostavan maustepurkkia vain yhden ruokalajin vuoksi.
Yhtään mitään, mille ei löydy käyttöä myöhemmin.
Ennemminkin haluan inspiroida rohkeisiin kokeiluihin.
Jos lipsahdan puhumaan “meistä”, viittaan itseni lisäksi elämänmatkakumppaniini Ismoon, jonka kanssa jaan reissukokemukset ja keittiön.
Oletko muuten nähnyt sen meemin, jonka mukaan parisuhde on sitä, että joka päivä kysellään toiselta mitä me tänään syötäisiin, kunnes toinen kuolee? Olen varma, että meemi on tehty meistä.
Tulette tapa’mme tuntemaan
Nykyään Ismo kokkaa kotona huomattavasti minua useammin, minulle taas jää uusien reseptien ideointi.
Ismo on ammattikirjoittaja ja tuottaa paljon tekstiä matkablogiimme. Säästänen kuitenkin puolisoni tältä blogilta, ellei hän itse inspiroidu kirjoittamaan ruokajuttujakin.
Makumme ovat kohtuullisen samanlaisia, mitä nyt minä saan syödä yksin sinihomejuustot.
Olen muutenkin kaikkiruokainen, joten tässä blogissa ei nirsoilla ruuan suhteen.
Paitsi että syön makeaa vain kohteliaisuudesta.
Olemme pian palaamassa Suomeen vuosien jälkeen.
Minikotimme keittiö tulee olemaan asuntomme tilavin osa.
Siellä on tilaa kokkailla yhtä aikaa ja haaveenani onkin palata taas yhteiseen ruuanlaittoon.
Minikoti ja minimalistinen elämäntapani tarkoittaa tässäkin blogissa sitä, että turhia härpäkkeitä ei harrasteta.
Vinkkailen hyvistä keittiötarvikkeista, mutta täällä ei tunneta mansikankuorimislaitteita.
Erityisen eksoottisia lajeja emme harrasta kokkailussakaan, yrttiset välimerelliset padat ovat tyypillisintä ruokaamme.
Välimeren alue, erityisesti Italia on matkakohteenammekin kestorakkautemme.
Espanjan eri alueiden tapakset – eli oikeammin tapat – sopivat makuuni mainiosti, mutta ravintoloissa syödyistä reissuruuista kerron eniten matkablogin puolella.
Ja kyllä, syömme lihaa.
Tyyli on rento, eikä meillä annostella pipetillä.
Olen myös WSET 2 -viiniammattilainen ja kirjoitan ruokien lisäksi aikuisten juomista.
Ystävieni ruokakuvavinoilusta huolimatta on kuitenkin yksi resepti, jota he usein oikein erikseen pyytävät.
Siksi se saa kunnian olla tämän blogin ensimmäinen ohje.
Olkaa hyvät, supersimppeli sitruunapasta.
Sitruunapasta
Tämän ruuan ytimessä ovat laadukkaat raaka-aineet, kuten rakastamassani roomalaisessa keittiössä aina.
Valitse laadukas pasta, luomusitruuna, sekä hyvä parmesaani, niin et voi epäonnistua.
Ei tämä silti pahaa ole pirkkaversionakaan.
Ainekset
- Pastaa (me käytämme usein tonnarellia tai bucatinia, mutta spagetti käy oikein hyvin)
- Sitruunan puolikas syöjää kohden
- Pala parmesaania
- Oliiviöljyä (extra virgin = neitsytoliiviöljy)
- Tuoretta basilikaa
Valmistus
- Raasta parmesaani
(Tämä on koko homman työläin vaihe, joten jos olet superkiireinen, voit käyttää purkki/pussiparmesaania, mutta suosittelen näkemään vaivan) - Purista kulhoon puolikkaan sitruunan mehu syöjää kohden
- Sekoita joukkoon sama määrä oliiviöljyä ja saman verran parmesaaniraastetta
- Keitä pasta, kaada päälle kastike ja syö
- Koristele annos muutamalla basilikan lehdellä
Tärkeää pastan valmistuksessa
Edit. 13.08.23
Tarkkasilmäinen lukija huomasi minun unohtaneen mainita yhden oleellisen työvaiheen! (Kiitos, Leila, hyvästä huomiosta!)
Olen kirjoittanut tuohon valmistuskohtaan vain, että kaada päälle kastike ja syö. Ihan näin yksinkertainen ei tämäkään resepti sentään ole. Olin vetänyt mutkat suoriksi ja unohtanut, että suomalaiset usein vain kaatavat kastikkeen ruuan päälle.
Eli tarkennetaanpa:
Sen kaatamisen lisäksi kastike kuuluu aina sekoittaa sinne pastan joukkoon jo kuumalla pannulla tai kattilassa, jotta kastike tarttuu spagettiin.
Eikä sitten muuten todellakaan huuhdella sitä pastaa, näinkin jotkut kuulemma tekevät. Mutta kirjoitan myöhemmin erillisen postauksen yleisesti pastan valmistuksesta.
Tämä tarkennus nyt siksi, ettet päädy syömään pelkkää spagettia, josta kastikkeet ovat valuneet jonnekin lautasen pohjalle. Ylimääräiset voi toki kaapia leivän palalla, mutta tarkoitus on, että itse se pastakin maistuu sitruunakastikkeelta.
Joskin oletan useimpien tätä reseptiä kokeilleiden oivaltaneen asian itsekin, ainakin tämä ohje on saanut hurjasti kehuja. Ruokakirjoittajana pitäisi silti muistaa olla aina huolellinen jokaisen yksityiskohdan kanssa ja muistaa, etteivät lukijat osaa sentään ajatuksia lukea.
3-3-3 -muistisääntö:
Sitruunaa, oliiviöljyä ja parmesaania tarvitaan kaikkia saman verran.
1/3 jokaista ainesosaa.
P.s. Jos olet sitruunan ja pastaruokien ystävä, kokeile myös kermaista sitruunapastaa. Tämä resepti on aavistuksen supersimppeliä sitruunapastaa monimutkaisempi, mutta siltikin helppo. Se on myös tukevampi: Tähän tulee kermaa ja myös kanaa tai vaikkapa katkarapuja.
Paluuviite: Kermainen sitruunapasta | Mausta